Keskisuomalainen syksy 2008
Saarijärven-Viitasaaren seutu yhteiseen kehittämisyhtiöön
Jossakin vaiheessa alkukesällä Keskisuomalaisessa oli esillä Saarijärven seudun yrittäjien kannanotto Saarijärven-Viitasaaren yhdeksän kunnan yhdistämisestä yhdeksi suurkunnaksi. Avaus oli mielenkiintoinen, joskaan ei ajatuksena ihan uusi, kuten Erkki Laatikainen on todennut: "Yrittäjät ovat piiskanneet hallinnollisia muutoksia ainakin Äänekosken, Jyväskylän ja Jämsän seuduilla. He ovat lähteneet henkisiksi vetureiksi, kun poliitikoilta on tuntunut puuttuvan rohkeus ja harva virkamies oli valmis laittamaan itsensä likoon uudistusten hyväksi." Näinhän se usein on.
Muutama viikko sitten kannonkoskelaisvaikuttaja Johannes Leppänen toi samaan asiaan uusia näkökantoja. Leppänen arvioi pohjoisen Keski-Suomen kuntien yhdistymisen olevan vain ajankysymys. Myös viime viikonvaihteessa Viitasaarella Keksintöjen viikon yhteydessä olleen seminaarin vieraat, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehden johdolla, linjasivat samantapaisia ajatuksia.
Saarijärven-Viitasaaren seutukunta muodostaa maantieteellisesti kuitenkin varsin erikoisen alueen. Valtaosa seutujen asiointiliikenteestä tapahtuu maakunnan pääkaupungin suuntaan Saarijärven seudulta tie numero 13:a ja Viitasaaren seudulta nelostietä. Kanssakäyminen Viitaseudun ja Saarijärven seudun kanssa ei ole kovin vilkasta.
Kuuluminen ykköstukivyöhykkeeseen yhdistää kuitenkin seutukuntaa. Yhteiset intressit ovat vahvoja. Ykkösalueeseen kuuluminen on seutukunnalle mahdollisuus ja haaste. Tuen valtaosa kanavoituu ESR:n kautta. Rahasummat ovat merkittäviä. ESR-raha on pelkistäen sanottuna tarkoitettu "korvien välien kehittämiseen".
Seudun kunnat tai niitä edustavat kehittämisyhtiöt painivat erikoisten ongelmien kanssa. Seutukunnalle ohjautuu euroja perinteiseen yritystoiminnan kehittämiseen huomattavasti vähemmän kuin puheena olevaa ESR-kakkua on jaossa. Useinkin hankkeiden suuret kuntaosuudet ja hallinnointi ovat haaste alueen yrityksille, kunnille ja kehittämisyhtiöille.
Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan hajanaisuus vie elinkeinoelämän kehittämiseen suunnattuja resursseja. Yhdeksän kuntaa ja kolme kehittämisyhtiötä, yhteisten kehittämishankkeiden suunnittelu, niistä päättäminen ja toteuttaminen on taitoa vaativaa akrobatiaa.
Nykyisen kolmen kehittämisyhtiön työn jatkajaksi Viitasaaren-Saarijärven seudulle olisi perustettava uusi kehittämisyhtiö. Sen sijaan jättisuuren kunnan perustaminen ei olisi toimiva ratkaisu.
Nyt elinkeinoelämän kehittämisen resursseja hukataan Viitasaaren-Saarijärven seudulla. Seudulla toimivat Saarijärven Seudun Kehittämisyhtiö, Karstulan Seutu ja Witas. Jokainen omalla hallinnollaan, omalla elinkeinoneuvonnallaan ja myös usein yhteisten hankkeiden rahoittajana tai hallinnoijana.
Hallinnollisten kulujen pienentyessä ja päällekkäisiä toimintoja karsittaessa syntyy luonnollisesti resursseja palkata uusia, erikoisosaamista hallitsevia yritysneuvojia.
Luonnollisesti ensimmäinen kysymys on, keskittyykö toiminta "pääkonttorille" ja pystyykö yhtiö toimimaan tasapuolisesti?
Omistajakuntien toimipisteet, yritysneuvojat ja muu henkilökunta määritellään yhtiösopimuksella. Sopimus jättäisi mahdollisuuden "sitä saa, mitä tilaa"-toimintaan, eli omistajakunnat voisivat omalla lisäpanostuksellaan ostaa kuntakohtaisia erityispalveluja.
Uudesta kehittämisyhtiöstä tulisi maakunnallisesti varteenotettava toimija, sen ja seutukunnan uskottavuus vahvistuisi.
SEPPO KAHILAINEN
Witas Oy:n hallituksen pj.
kuntavaaliehdokas (kok.) Pihtipudas