Hätähuuto maaseudun puolesta
Jopa on Rönnyllekin monta kuutiota lunta satanut, ja yhtä monta sulanut sitten viimeisen kirjoitteluni. Mutta nyt täytyy kirjoittaa, tuli parille taholle näin luvattua.
Viimeisen parin kuukauden aikana kypsyi päätökseni siirtyä sitoutumattomaksi valtuutetuksi. Niinkuin etusivulla kirjoitankin, oli kuntavaaleihin lähteminen hyvin " kinthaalla". Vaihtoehtoja oli aluksi kaksi, toinen oli totaalivetäytyminen koko hommasta ja toinen oli lähteminen leikkiin sitoutumattomana. Muutama kaveri olikin jo valmiita lähtemään vaaleihin puolueiden ulkopuolisella listalla. Loppumetreillä tuli kuitenkin vähän rimakauhua ja homma jäi sikseen.
Viikko pari ennen listojen jättämistä sain kutsun varsin isokenkäiseltä taholta tulla Jyväskylään lounastamaan, ja sillä reissulla velvollisuden tuntoni voitti, lähdin ehdokkaaksi entiseen tapaan.
Olen viihtynyt Kokoomuspuolueessa hyvin, tunsin sen täysin omaksi puolueekseni siihen saakka kun tämä kuntarakenneuudistus puhallettiin käyntiin. Kokoomuksella lienee vieläkin virallisena kantanaan se, etä pyritään vahvoihin peruskuntiin, tai yhteistyömalleihin joissa useampi kunta toimii tiivistä yhteistyötä tehden.
Mutta nämä yhteisesti sovitut linjaukset unohtuivat hallitusneuvotteluissa ja kuuden puolueen sekahallitus lähti ajamaan härkäpäisesti hallitusneuvotteluiissa lukkoonlyötyä kuntarakenne uudistusta. En voi käsittää, kuinka näin tärkeä, koko kansakuntaa koskettava asia voidaan lyödä sitovasti lukkoona sekavan tuntuisen neuvottelun aikana. Aiemminhan näytti, ettei koko maahan saada hallitusta ilman uusia vaaleja.
Muutaman vuoden aikana pienistä ja keskisuurista kunnista palvelut alkoivat siirtyä muualle ja tilalle luvattiin tehokkaasti toimivia yhteispalvelupisteitä. Nyt muutostahti vain kiihtyi. Palvelupisteiden kehittäminen eteni sen sijaan ihmeellisen hitaasti, vaikka valtion palvelut yksi tosensa jälkeen siirtyivät "pikitien päähän".
Tämän vuoden alkupuolella sitten alkoi tulla lunta tupaan. Palvelupisteasioita käsittelevältä toimikunnalta tuli Viira-väliraportti ja raportin viesti oli selvää pässinlihaa. Palvelupisteitä ei tulisikaan kaikkiin kuntiin. Melkoinen joukko kuntia jäisi näistä vaille.
Tunsin monen muun tavoin, että nyt meitä viedään kuin pässiä narusta - tuntui kuin meitä olisi huijattu.
Kauan muhinut eropäätös oli saanut sen viimeisen niitin, päätös oli yllättävän helppo - se oli siinä.
Asioita voisi tonkia vaikka kuinka paljon, en rupea heittämään tämän enempää lokaa mihinkään suuntaan. Se ei hyödyttäisi ketään. Sain kokea Kokoomuksessa monia hienoja asioita, uskoa suomalaiseen kannustavaan politiikkaan ja ennenkaikkea tutustua moniin hienoihin ihmisiin. Heitä muistelee vähän kaiholla.
Jos paukkuja riittää, olisi kiva kirjoittaa näistä monista muistakin asioista asioita kansien väliin. Aineistoa ainakin olisi.
Aika näyttää, jatkuuko kiinnostus politiikkaan. En tule ainakaan lähiaikoina sitoutumaan mihinkään puolueeseen.
Mutta matka jatkuu. Nyt keskityn ensi syksyyn saakka yritystoimintaani. Viime kesän jatkuvat kaatosateet tekivät pahaa hallaa ja tänä kesänä olisi toiveissa paikata kuhmut upealla musikaalilla Piukat Paikat. Kaikki näyttää tällä hetkellä hyvältä, lipunmyynti on ainakin pyörinyt ennätystahtia.
Sovitaan niin, että ensi kesänä paistaa aurinko.
Hauskaa Vappua!